![]() |
| Hämes-Havusen
historiallinen tausta |
| Hämes-Havusen
talonpoikaiskiinteistön historia liittyy Havusen suvun
sekä Kauhajoen asuttamisen historiaan. Havusen suvun
kauhajokinen kantaisä Tyni Hannunpoika tuli Kauhajoelle
Hauholta vuonna 1627. Hän saapui pitkin
Hämeen-Pohjankangasta kulkenutta Kyrönkankaan
kesätietä, joka oli ensimmäinen Hämeestä ja
Satakunnasta suomenkieliselle Etelä-Pohjanmaalle
johtanut tieyhteys. Tätä tietä pitkin saapuivat monet
muutkin Kauhajoen ensimmäiset asukkaat. Tyni Hannunpoika rakensi kalamajan Kauhajoen rannalle n. 5 km nykyisestä kirkonkylästä etelään. Myöhemmin rakennettiin Hannunpojan ja hänen jälkeläistensä toimesta asuin- ja muita rakennuksia lähelle kalamajaa. Näissä rakennuksissa, jotka sijaitsivat runsaan sadan metrin etäisyydellä nykyisistä, pidettiin myös kestikievaria, minkä vuoksi Hämes-Havusesta on eräissä yhteyksissä käytetty nimitystä "Pohjanmaan portti". Nykyisten, kunnostettujen rakennusten rakentaminen alkoi 1800-luvun alkupuolella. Päärakennuksen rakentaminen alkoi 1827. Tämän jälkeen rakennettiin kiinteistölle yhteensä lähes 20 asuin- ja talousrakennusta, joista osa on purettu tai tuhoutunut. Rakennusten keskinäinen sijoittelu ja arkkitehtuuri edustavat tyypillistä talonpoikaista rakennuskulttuuria Etelä-Pohjanmaalla. Rakennusryhmä on harvoja eteläpohjalaisia taloja, jossa on säilynyt kaksi umpipihaa. Hämes-Havusen rakennukset palvelivat Havusen suvun jäseniä 1960-luvulle saakka, jolloin rakennukset jäivät asumattomiksi. Vuonna 1974 kunta osti Hämes-Havusen noin 1 ha:n kokoisen tontin ja sillä olevat rakennukset Havusen sukuun kuuluvalta Havuselan perikunnalta. |
![]()
|
||
|
|
|||